2016

Luennoitsijat:

16.2.2016 Tietokirjailija Matti Hyvärinen .

15.3.2016 ent. yhteiskoulun opettaja Hannu Koskinen

19.4.2016 tietokirjailija Matti Hyvärinen

17.5.2016 TtT (terveystieteiden tohtori) Tanja Tiles-Tirkkonen

18.8.2016 tietokirjailija, sotahistorioitsija, reservin majuri Matti Hyvärinen

11.10.2016 kunnan palvelujohtaja Simo Oksanen

LUENNOT:

16.2.2016. Tietokirjailija Matti Hyvärinen esitteli kirjoittamiaan kirjojaan, joiden aiheena oli 'Jääkäriliikkeen historiaa, Mannerheim-ristin ritareita ja asiaan liittyviä muistomerkkejä eri puolilla Suomea, mutta lähinnä Keski-suomessa'.

Tilaisuus aloitettiin soittamalla Juha Nurmion sanoittama ja Jean Sibeliuksen säveltämä 'Jääkäreiden marssi'. Esiteltiin kaksi aiheeseen liittyvää postimerkkiä. 50-vuotismerkki Vaasan Jääkärimerkki 1968 ja Mannerheim-merkki vuodelta 1941.

Jääkäriliike perustettiin 20.11.1914, ja Saksaan lähti 1895 miestä. Pääjoukko 950 miestä palasi Vaasaan Saksasta 25.2.1918 ja ko. liike lakkautettiin 25.2.1988. Jääkäriliikkeen ainoa päämäärä oli 'Suomen irroittaminen Venäjästä ja muodostaminen itsenäiseksi valtioksi ja kansallisen olemassaolon varmistaminen'. Jääkärieversti Bertel Heinrichs 25.2.1985.

Tämän jälkeen esiteltiin mm. Korpilahdella vaikuttaneita jääkäreitä ja kalterijääkäreitä, jotka (78 henkilöä) saivat em. nimikkeen, kun heidät pidätettiin ja vietiin Pietariin Spalernan vankilaan. Heihin kuului myös Jääkärieversti Einar Weijo. Korpilahdella on Yhtenäiskoulun Ruokalan seinällä muistolaatta, joka paljastettiin 'Kaatuneitten muistopäivänä 2011'.

Esiteltiin myös Nikolainkulmassa olevan Jääkärikabinetin historiaa. Samoin Jyväskylän Lyseon18 jääkärin muistolaatta, mikä paljastettiin 3.10.2015.

Jääkärit jättivät perinnöksi Suomen nuorille nk. 'Jääkärien testamentin', mikä julkaistiin 25.2.1975.

Suomessa käytiin 28.1.-16.5.1918 sisällissota (jota kutsuttiin myös nimillä luokkasota, vapaussota ja kapina). Tätä asiaa tietokirjailija kuvaili laveasti. Mm. Pohjanmaalla Mannerheimin johdolla Suojeluskunnat aloittivat venäläisten aseistariisunnan 28.1.1918 ja Helsingissä Helsingin Työväentalon torniin sytytettiin punainen valo vallankumouksen merkiksi. Punaisten vallankaappaus onnistui Helsingissä.

Mannerheim-ristin ritareista kerrottiin paljonkin, mutta tärkeintä oli se, että ko. merkki 'myönnettiin myös hänen sotilasarvostaan riippumattomille'.

Lopuksi kerrottiin erilaisista Mannerheim-ristin ritareiden hautakivistä ja muistolaatoista. Kotirintaman muistomerkki on Muuramessa kirkonmäellä (katso kuvagalleriasta kuva) .


15.3.2016 Jämsästä meille saapui entinen yhteiskoulun opettaja Hannu Koskinen pitämään alustuksen Päijänteen laivaliikenteestä.

Hän oli varsinainen 'kävelevä tietokirja'. Kiinnostus laivoihin alkoi Väinölän konepaja -ja telakkatoiminnan kautta, sillä hänen isänsä oli siellä töissä. Hän on myös toiminut merillä eri laivoissa. Nykyään heillä on olemassa risteily-yritys, laivoina on/ollut Tuulikki1 - 4 ja Aulangolta ostettu SilverStar. Alla lyhennelmä siitä valtavasta tietomäärästä, jota hän esitteli.

Vain aiheiden otsikoita: Vääksyn kanava (valmistui 1871), Vääksyn harjulla Anianpellon Lankkusaari, Suomi-laiva 1856 (40 m pitkä), kesti 10 v., oli tarkoitettu joukkojen kuljetusalukseksi, 1856 ensimmäiset laiturit Päijänteellä Sysmän Suopeltoon ja Jämsään, 'Varppausalukset', Lahtis-laiva (33 m pitkä) matkustajalaivana, Konkola Jämsästä omisti mm. Wellamon, Suomi (1906) - suurin alus, Taru, Tiirismaa, Jyväskylä (1924).

Linja-autoliikenteen parantuminen kuritti matkustaja-alusliikennettä, sota-aikana polttoainepulan vuoksi laivaliikenne jälleen lisääntyi (puupolttoaine). Laivojen linjaliikenteen loputtua ne siirtyivät risteilytoimintaan 60-luvulla. Tuli tanssitilaa, tilan lisäämiseksi matkustajahyttejä poistettiin. Maksimi matkustajamäärä suurimmalla aluksella oli 250 henkilöä.

Hän esitteli eri uittomuotoja - (rinki- ja nippu-uitto), 1900-luvun alkupuolella aloitettiin nippu-uitto. Uitot loppuivat v. 2003. 1993 valmistuneen Keitele-Päijänne kanavan käyttö loppui jo 10 vuoden jälkeen.

Lopuksi: Hilden osti Suomi-laivan, 1982 Suomettaren, 1987 Suomen Neidon, myöhemmin kanavareittiä varten Suomen Suven.


19.4.2016 klo 14.00 Matti Hyvärisen alustuksen aiheena oli: Talvisotaan tulleet Britti-vapaaehtoiset Korpilahdella.

Brittikomppania Suomessa 1940 – 1941

Brittikomppania oli Suomen armeijan III AK:n erillinen komppania 17. huhtikuuta 1940 - 31. toukokuuta 1940. Kesäkuun alussa 1940 komppania kotiutettiin ja sen jälkeen vapaaehtoiset olivat siviilejä. Brittikomppania tuli Savonlinnasta Jyväskylään 20. kesäkuuta1940, mistä osasto siirrettiin Korpilahdelle 7. syyskuuta 1940. Tuolloin osaston vahvuus oli 140 miestä. Korpilahdelle saapui 44 bittiä, jotka majoitettiin Ida Saljen omistamaan Tähtiniemen täyshoitolaan.

Britit lähtivät Suomesta 28. kesäkuuta 1941. Heidät kuljetettiin Korpilahdelta Tornion kautta Ruotsiin. Jatkosota oli syttynyt kolme päivää aiemmin 25. kesäkuuta 1941.

Muistomerkki Tähtiniemeen

Brittiläisten vapaaehtoisten tarina on erikoinen ja ainutlaatuinen sekä varsin tuntemattomaksi jäänyt osa keskisuomalaista historiaa, joten brittikomppania on muistomerkkinsä ansainnut. Suomessa olostaan britit viettivät Korpilahdella kaikkein pisimmän ajan, kymmenen kuukautta, joten Korpilahti oli paras vaihtoehto muistomerkille. Muistomerkin juhlava paljastustilaisuus pidettiin Tähtiniemessä 7.9.2015, jolloin oli kulunut tasan 75 vuotta siitä, kun britit tulivat Korpilahdelle. Tilaisuuden jälkeen pidettiin kutsuvierastilaisuus Tähtiniemen juhlasalissa. Läsnä olivat sekä Britannian että Irlannin suurlähettiläät. Muistokivessä on kolme messinkilaattaa: Sisu-ristin reliefi ja päälaatta, jossa on tekstit ja pystyttäjät sekä yhteistyölaatta, jossa on yhteistyössä mukana olleiden tahojen ja henkilöiden nimet. Laatat on valmistanut lahtelainen Paasikivi Oy ja muistokiven lahjoitti Korpilahtelainen Salon Kiviteollisuus.

17.5.2016 hyvinvointiasiantuntija TtT Tanja Tilles-Tirkkonen aiheenaan IKKU-kuntotus ja Siilinjärven Vuorelassa Kunnonpaikka Kallaveden läheisyydessä 10 km Kuopiosta pohjoiseen. Paikka on alunperin yli 40 v. sitten tehty kuntoutuslaitokseksi. Nyt on kuntotuksen lisäksi tullut uusia toimintoja mm. kokous- ja ravintolapalveuina. Vierailijoina mm. paljon seniori-/eläkeläisyhdistyksiä.

IKKU-kuntoutuksen käynnisti Kela. Kuntotuksen tarkokoituksena on saada tukea itsenäiseen selviytymiseen ilman ulkopuolisten apua, hakijan iän alarajan on oltava 68 v. Toiminta on ryhmäkuntotustoimintaa (10 hlöä), jota ohjaa moniaktiivinen kuntotustiimi. Ryhmä kokoontuu 3 kertaa 5 päivän kuntoutukseen (ma-pe). IKKU sisältää sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoutusta. Ohjelmaa on klo 08-16 välillä - muu aika on kuntoutettavan omaa aikaa. IKKU-toimintaa on ainakin vuoteen 2019 asti. Tänä vuonna vain vuoden viimeiselle kursille on vapaita paikkoja. Kurseille haetaan Kelan lomakkeella ja kuntoutuksen pitää edistää henkilön kuntoutusta. Hakuun vaaditaan lääkärin B-lausunto (40 €) sekä muistitestin suorittaminen terveydenhoitajan vastaanotolla. Tuloksen tulee olla 24 tai yli. Kurssi sisältää majoituksen 2-hengen huoneissa, ateriat ja kuntoutuksen ja Kela maksaa, myös erikseen haettavan matkakorvauksen. Esivalinnan suorittaa ensin papereiden parusteella Kunnonpaikan henkilöstö. Sieltä paperit menevät Kelalle, jossa tehdään päätös. Ei ole olemassa yläikärajaa, vanhin toistaiseksi ollut 83 v.. Myös "kaveri" voi tulla mukaan Kunnonpaikkaan vaikkei osallistusi kurssille, tällöin kustannukset olisivat n. 30 €/päivä.

Myös muita kuntoutuksia Kunnonpaikka tekee, mm. syöpäsopeutumisvalmennusta (kun aktiivivaihe on ohitse, n. 1-2- vuoden jälkeen). Lisäksi mainittiin myös syöpä- ja reuma- sekä omaishoitajakurssit.

18.8.2016 Tilaisuudessa tietokirjailija, sotahistorioitsija, res, majuri Matti Hyvärisen alustuksen aiheena oli: 'Viimeinen puolustuslinjamme - Salpalinja'.

Esitelmän aluksi käytiin läpi Karjalan kannaksen puolustusasemia ja varsinkin Taipaleen tärkeää merkitystä. Salpalinja käsitti puolustusasemien rakentamista linjalle Suomenlahti - Jäämeri. Suomen suurin rakennelmahanke, 728 kantalinnoitetta, yli 300 kenttälinnoitetta, 225 km panssarikiviestettä, 350 km taistelu-/yhdyshautaa, 130 km panssarikaivantoja ja 25 luolaa sekä 10 patoa.

Mannerheimin linnoituskäsky annettiin 22.3.1940. Rakentamiseen osallistui 35 000 rakentajaa sekä 2 000 lottaa. Kustannuksiltaan tuli maksamaan 2,5 mrd markkaa eli 600 miljoonaa €.

Rakennealueet olivat 1) Kymenlaakso - (Virolahti - Kivijärvi (Lappeenranta), 2) Järvi-Suomi (Lappeenranta - Pielinen), 3) Pohjois-Suomi (Pielinen - Petsamo).

Bunkkereiden rakentaan selvityksestä mm. - 1) tykkien sijoitus bunkkereissa ja kuinka niiden tulijärjestelmän ohjaus hoidettiin, 2) samoin kerrottiin konekivääreiden sijoittelusta ja ampumisen ohjaamisesta nk. 'maastokaaren' avulla. 3) selostettiin tähystyskuvun toimintatavasta - kuinka sieltä ohjattiin ampumista 'huutotorven kautta'. Ampujillahan eri ollut näkymää bunkkerin sisältä maastoon.

Salpalinjan merkitys: Oli viimeinen linja, jossa ei tarvinnut taistella, mutta jolla varauduttiin taistelemaan jopa 1970-luvulle saakka. Salpalinja oli (psykologiselta kannalta katsottuna) jatkosodan henkinen selkäranka merkitykseltään.

Esitelmän lopuksi esitelmöijä kertoi, kuinka Neuvostoliiton joukot meihittivät rauhansopimuksen solmimisen jälkeen Kuusamossa alueita 23.9. - 12.11.1944. Ja he tuhosivat lähtiessään kaikki betonirakenteet.

Esitelmän jälkeen seurasi runsasta keskustelua mm. saksalaisten avusta Suomelle ja Ihantolan taisteluiden eri muodoista.

11.10.2016 Muuramen kunnan palvelujohtaja Simo Oksanen aiheenaan sosiaali-, terveys-, sivistys- ja kulttuuripalveluiden tulevat muutokset.

Esityksen pääaiheena oli kertoa SOTE-uudistuksen vaikutuksista.

Em. palveluiden kustannusosuus Muuramen kunnan vuosibudjetista on n. 70 - 80 %. Muutosprosessi käynnistyy 2 - 3 vuoden aikana, ensi vuoden ( 2017 ) alussa kuntalaiset eivät vielä huomanne mitään uutta.

Kunnan tilastoista selviää mm. että väestön kasvu jatkaa nousuaan. Väestökehityksestä 65+ osuus on kolminkertaistunut vuosien 1990 - 2014 aikana. Kunnallisverotulot/asukas ovat ensimmäistä kertaa pienentyneet vuonna 2015. Vuonna 2017 tehdään kunnassa isoja muutoksia mm. organisaatioiden suhteen.

Perustetaan "Muuramen hyvinvointi" kunnallinen liikelaitos. Se tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut valtakunnallisen SOTE-uudistuksen valmistelun ajan. Liikelaitos on osa Muuramen kunnan toimintaa. Henkilöstö siirtyy sen toimintaan vanhoina työntekijöinä. Se ei toimi markkinoilla, vaan toimii kunnan alaisena.

JYTE on käytännössä haudattu.