2017

Luennoitsijat:

7.2.2017 Tietokirjailija Matti Hyvärinen.

28.3.2017 kamarineuvos Erkki Fredrikson

24.5.2017 Mikko Kalliola, luova johtaja ja kasvumarkkinointistrategi markkinointitoimisto 
Aava & Bang Oy:stä

24.8.2017 varatuomari Tero Lakka.



Luennot:

7.2.2017 esitteli tietokirjailija Matti Hyvärinen ennen Joulua ilmestynyttä uutta kirjoittamaansa kirjaa : Kotiseudun ja Isänmaan tähden / Korpilahden Suojeluskunta ja Lotta Svärd. Kirjassa esitellään Suojeluskunta- ja lottatoimintaa Jyväskylän seudulla, Korpilahdella ja myös tapahtumia Muuramesta. Kirjassa on jopa 247 kuvaa aiheeseen liittyen.

Esitelmässä tuotiin esille mm. Martti Korpilahden toimintaa 'Keski-Suomen Suojeluskuntalainen' lehden toimittajana. Samoin myös Pihtiputaalta Martti Pihkalan toimintaa Suojeluskuntien perustajahenkilönä.

13.11.1918 päätettiin Keski-Suomessa perustaa Suojeluskunnan ompeluseura, josta myöhemmin muodostui 'Muuramen Lotat'. Vapaussodassa Lotat olivat mukana ja heistä Mannerheim käytti puheessaan nimeä 'Lotta Svärd'.

Vuonna 1944 molemmat järjestöt lakkautettiin.

Lopuksi esiteltiin hautausmaalla oleviin kyseisiin järjestöihin kuuluneiden henkilöiden hautakiviin laitettuja 'Suojeluskunta, Lotta Svärd, Sotilaspoikien ja Pikkulottien' muistomerkkejä.

28.3.2017 esitelmöi kamarineuvos Erkki Fredrikson kirjoittamastaan kirjastaan ja isästään: 'Rivakka lakkitehtailija Eero Fredrikson - kaikenkarvaisia sattumuksia'.

Aluksi Leena Roivainen luki muutamia otteita em. kirjasta, joita Erkki Fredrikson kommentoi.

Kirjan kirjoittaminen alkoi materiaalin keräämisellä, joka käsitti monia erilaisia taustoja kyseisestä Eero Fredriksonista. Sitten seurasi aihekokonaisuuksien kerääminen, johon sisältyi mm. miljööt, aikakaudet, henkilöt ja poliittiset näkökulmat.

Eero lähti 16-vuotiaana Leipzigiin opiskelemaan turkisalaa. Kauppatapojen opiskelua / tataarit/ juutalaiset/venäläiset/ unkarilaiset.

Sitten esitelmä sisälsi otteita Saksan kansalaissosialismin noususta, mm. Wieniin tunkeutumisesta, josta Eerolla oli omakohtaista kokemusta.

Eero oli anekdoottien, ei niinkään vitsien kertoja. Mutta näistä johtuen hän kuitenkin ujona henkilönä sai nk. 'hauskan miehen maineen'.

Eeron sotatie oli erittäin rankka ja jatkuvissa pommitustilanteissa olemisesta hän sai kovan stressin, joka aiheutti vaikeita vaivoja. Hän pääsi siirtymään helpompaan ympäristöön Äänislinnaan.

Sotatilanteessa hän pelasti mm. Tapio Tammivuoren hengen hänen haavoituttuaan päähän ammusta luodista. Eero veti hänet pellon poikki turvaan tuliammunnan alla.

Kuriositeetina tuotiin esille 'Lenin tarina'. Ylioppilaskunnan laulajat pitivät 60-vuotisjuhlan Äänislinnassa Kuuselan talon salissa. Eero hoiti yleisjärjestelyt sekä koristeluun liittyvät asiat. Hän sai Tapio Wirkkalan hoitamaan ne. Kun Stalinin ja Lenin kuvat olivat kahdessa eri syvennyksessä, niin niiden eteen laitettiin ristikot. Kun Leninin käsi osoitti kaltereiden välistä ulos, niin siihen ripustettiin myrskylyhty valoa näyttämään - ei tilaisuutta johtamaan.

Sai asekätkentäasiasta n. 2,5 vuoden vankeustuomion; 1948 -> 1950- luvun alkuun

Kirjan lopussa on yhteenveto kaikkista kirjassa esiintyvistä nimistä henkilötietoineen ja aiheluetteloineen.

Vasta eläkkeelle jäätyään sodan kokemukset pikkuhiljaa häipyivät mielestä. Ei enää unissa huutamista ja hikoilua.

Normaalielämä oli sittemmin hyvin vauhdikasta, mm. illat kuluivat erilaisissa kokouksissa. Osallistui sekä Keski-Suomen museon perustamiseen ja sai siihen mukaan kouluaikaisen tuttavansa Alvar Aallon. Osallistui myös monenlaiseen musiikkiin liittyvään harrastukseen, laulukuoro Sirkkoihin sekä eri soittokuntiin

24.5.2017 luennoitsijana luova johtaja ja kasvumarkkinointistrategi markkinointitoimisto Aava & Bang Oy:stä Mikko Kalliola piti monipuolisen ja lennokkaan esitelmän aiheesta 'Millainen on Suomi 2040 ?'.

Aiheen käsittely perustui seitsemään (7) pääkohtaan.

1. Muutos

Miten maailma on muuttunut 1900-luvun aikana. Siirryttiin agraarikulttuurista digikulttuuriin. Esimerkkinä mainittiin se, miten lontoolaiset (myös helsinkiläiset) pelkäsivät 1900-lvun alussa, kuinka kaupunki tulee hyvin nopeasti peittymään 'hevosen paskaan'. Ja kuina kävikään.

2. Tekninen osaaminen tulee häviämään.

Esimerkiksi otettiin kielten opiskelu, kun tulee sellaiset korvanapit, jotka pystyvät kääntämään kuullun puheen ainakin viidelle eri kielelle. Mitä tapahtuu nykyammateille, esim. kielten opettajille? Robotointi lisääntyy; taiteen teko roboteilla - kopioidaa alkuperäisiä tauluja niin ettei niitä erota alkuperäisistä.

3. Ihmisyystaitojen merkitys lisääntyy valtavasti.

Empatia tulee kasvamaan, taideaineiden suosio tulee lisääntymään. Koska lääketiedekin robotisoituu, niin lääkäreistä tuleekin henkilöä tukevia henkilöitä empatian kautta. Meidän tulee opettaa lapsille uteliaisuutta ja tutkimista - myös empatiaa.

4. Koulunkäynti.

Koulunkäynti tulee muuttumaan. Vertailuna se, miten ihmiset käyvät kuntosaleilla hoitamassa fyysistä kehoaan. Koska robotoinnin avulla saadaan tietoja helposti ja kaikesta, niin silloin ihmiset tulevat tarvitsemaan aivoille toimintaa - meille tulee aivosalit, jotta aivot saadaan toimimaan.

5. Älyllinen eliitti versus pätkätyöläiset.

Pätkätyöläinen tulee tekemään töitä useammalle taholle sen mukaan, mikä häntä kiinnostaa. Siirtyy vaikkapa saman päivän aikana useammasta työstä toiseen. Superälykkö / huippueliitti eivät käy aivosaleilla.

6. Syrjäytyminen.

Nykyään työttömät tuntevat olevansa jollain tavoin syrjäytyneitä. Mutta tulevaisuudessa heillä on niin monia mielenkiintoisia kommunikointivälineitä, joiden kanssa he viihtyvät, joten he eivät tunne itse olevansa syrjäytyneitä (heistä esitelmöitsijä käytti myös termiä 'biomassaa').

7. Virtuaalimaailma eli todellisuuden laajentuminen.

Tulee uusia laitteita, joilla voi esimerkiksi käydä ympäri maailmaa tarvitsematta lähteä kotoaan mihinkään. Myös sellaisia laitteita (virtuaalilasit), joilla voi muuttaa kodin sisällön erilaiseksi vaikka huonekaluiltaan tai seinien väreiltään.

Vaikka kuinka 'tulevaisuuden tutkijat / ajattelijat' arvaavat tulavaisuutta, niin aina he arvaavat alakanttiin.

24.8.2017 alustajana asianajaja, varatuomari Tero Lakka puhui tilanteesta - Kun puoliso "poistuu"- tarkoittaen toisen puolison joutumista hoitokotiin tai sairaalaan.

Ensin hän mainitsi testamentin ja edunvalvontasopimuksen teon tärkeyttä vielä silloin kun molemmat ovat täysin kunnossa niiden laatimiseen. Myös hoitotestamentti on tarpeen laatia.

Hoitokodeista todettiin, ettei Muuramella ole yhtään omaa, vaan kunta käyttää ostettuja palveluja:esim Kinkomaalla Rantala ja Paatela. KOSKIKOTI??

Hoitoon käytetään paremmin ansaitsevalta puolisolta 42,5 % puolisojen yhteenlasketusta tulosta ja vähemmän ansaitsevalta menee 85 % omasta eläkkeestä. Omaisuus ei vaikuta maksun suuruuteen.

Asumistukeen vaikuttaa hoidossa olevan varallisuus.