2018

Luennoitsijat:

06.02.2018 hallintotieteiden lisensiaatti Sirpa Teräväinen

6.3.2018 kunnan kehitysjohtaja Julia Virtanen

3.4.2018 Pirkko Vuorinen/SPR ja Virpi Rinne srk/diakoniatyö

22.5.2018 Jyväskylän yliopiston gerontologian tutkimuskeskuksen professori Taina Rantanen.

28.8.2018 Ilmavoimien komentaja kenraali evp Rauno Meriö.

16.10.2018 ruuan nettikaupan asiantuntija Jyrki Penttinen Osuusliike Keskimaalta. 

30.10.2018 tietoturva ja pilvipalvelu -esitelmän piti it-professori Tapani Ristaniemi.

18.12.2018 pidettiin Mannatuvalla Puurojuhla.
Paikalla oli vain kymmenkunta senioria ja jokainen vuorollaan kertoi muistoja lapsuutensa joulusta.
Mielenkiintoisinta oli Pentti Hautalan kertomukset sotien ajalta ja Muuramen kunnan perustamisvaiheista.Toivottavasti saamme kuunnella hänen muistelujaan enemmänkin.
Joulupukkikin piipahti kiireiltään paikalla.

LUENNOT lyhyesti

6.2.2018 alustajana hallintotieteiden lisensiaatti Sirpa Teräväinen K-S piiristä selvitteli aluksi omaa taustaansa. Lisensiaattityönsä hän teki julkisoikeudesta.

Jyväskylän yhdistyksen jäsenkanta kasvoi viime vuonna useilla kymmenillä uusilla jäsenillä uusien suoritettujen toimenpiteiden kautta. Näitä olivat mm. toiminnan uusiutuminen uusien jäsenten kautta, tunnettavuutta lisättiin - verkostoiduittiin useammalle eri taholle. Tilaisuuksissa tulee olla avoin ilmapiiri, kaikkien tulee voida jutella kaikkien kanssa.

Sisällön tuotannon ja sen kehittämisen tulee olla puheenjohtajan vastuulla. Verkkosivuvastaavalla ei ole sisällön vastuuta, mutta henkilön tulee olla asiasta innostunut ja tehdä sitä mielellään.

Facebook olisi hyvä ottaa käyttöön ja sitä tulisi päivittää jopa päivittäin. Sitä pitää tehdä esim. kolmen henkilön kesken.

Senioreilla tulisi olla etsittynä 'Vuoden kohokohta', ja sen tulee olla esillä koko vuoden ajan, sitä tulee mainostaa ja markkinoida ja tilaisuutta tulee jopa 'rummuttaa!'

Jäsenistön toimintakaari. 1) ensin on aktiivijäsenyyden aika 2) sitten seuraa hiipuva aktiivisuus. 3) lopuksi hiipunut aktiivisuus. Tärkeätä olisi saada vastuutehtäviin uusia jäseniä - uusia tuulia.

Loppuosiossa tuotiin esille 'Toiminnan digitalisointi'. Sähköposti - kaikki tiedot sinne ja sitä kautta jäsenille.

Jäsenrekisterin toimintojen hyödyntäminen, kaikki tiedot saatava ajantasalle - huomioitava käyttöoikeudet.

Facebook saatava viestintään ja näkyviin.

Uusien jäsenten mukaanotto toimintaan mielellään askel kerrallaan - esim. 1 vuosi kerrallaan ja kehittämishalun pitää näkyä.

6.3.2018 tilaisuuden aiheena oli Muuramen kunnan strategiat kunnan eri alueiden kehittämisestä, josta esitelmän piti kunnan kehitysjohtaja Julia Virtanen.

Kunnan väestön kasvusta: kahtena tätä edellisenä vuonna kasvu on ollut 1,5 % - väestön määrä nyt 10 095 henkilöä. Kasvu v.sta 2013 v:een 2017 5,5,%. Vuonna 2017 154 henkilöä. Tavoite olisi 1 % / 100 henkilöä vuodessa.

Ja toinen tavoite liittyy tonttien määrän kasvattamiseen: 25 tonttia/vuosi myyntiin.

Uusin suuri kasvualue on 'Sillannitty'-alue, joka sijoittuu 9-tien vastakkaiselle puolelle uuden osotoskeskuksen kohdalle jatkuen tien vartta aina Autotalolle saakka. Alueelle tulee ennenkaikkea liiketiloja ja työpaikkoja.

9-tien ajoneuvomäärä/vrk on n. 16800 ja tämä vuoksi suunnitellaan moottoritien jatkamista teollisuusalueen liittymään asti. 

- Saunakylän alueelle tullaan rakentamaan 'kosteikkoalue' ja alueeseen liittyy myös mm. lapsille leikkialue.

- Hautalahden alue - kaavoitus ja kunnallistekniikka. Mm. tie Riihivuoreen.

- Tervaalan alue tulee uudeksi isoksi rakentamisalueeksi.

- Kylänlahden rantaa tulee kiertämään kevyen liikenteen väylä.

- Vanhan koulun kortteliin tehty uusi suunnitelma joen rantaan asti - Alueelle rakennetaan 'ASO-rakennus' sekä 'Pohjolan asuinrakennushanke'. Tämä on lähempänä jokea.

- Tornipuistoon suunnitellaan mm. esiintymislava ja pergola.

- Kinkomaan alueella oli myynnissä 112 tonttia, joista 110 jo myyty.

- Kinkomaan Ahvenlammen alue on jo täysi, mutta sen lähiympäristön metsäalueille tulee 2 uutta rakennusaluetta.

- Vitapolis - sunniteltu 4 uutta kerrostaloa.

- Velkapohja / Kultaranta-alueilta on Ahlströmiltä tehty maakaupat (sinne mm. vedenottoalue).

- Riihivuori - kunta ostanut 32 ha maa-alueen - 650 000 €. Ostopäätös tehty 13.10.2017. Alue tulee lähinnä virkistyskäyttöön.

Kevyen liikenteen parantamiseksi on olemassa kehittämissuunnitelma v:lta 2017 ja se sisältää 7 eri hanketta.

Muurame on todella kehittyvä kunta - v. 2017 syntyi yhteensä 56 uutta yritystä Muurameen.

4.3.2018 Pirkko Vuorinen/SPR ja Virpi Rinne/srk /diakoniatyö esittelivät vanhus- ja ystäväpalvelua Muuramessa. Aihetta Muuramen kunnan taholta johtaa Sirpa Lahtinen, aiheeseen hänellä kuuluu myös 'Lähimmäisen kammari'.

Ystävät tulevat vapaaehtoistyön kautta ja sitä kautta muodostuu ystäväpiiri.

Aluksi selvitellään mitä ystävän kanssa voi tehdä, mitä häneltä odotetaan - sovitaan yhdessä mitä tehdään.

Ystävä: - Auttaa monissa asioissa. Ystävän palvelu on täysin vapaaehtoista. Hän voi olla mukana esim lumitöissä, kaupassakäynneissä, kampaamossakäynneissä sekä monissa muissa samantapaisissa asioissa. Yhtenä tärkeäksi koettu muoto on olla tärkeä henkilökohtainen ystävä, joka käy palvelua saavan luona säännöllisesti vaikkapa vain keskustelemassa.

Esim. 'Kotihoidosta' voi tulla ystäväpyyntö. Tällöin ensin etsitään sopiva henkilö tälle kotihoidossa olevalle henkilölle. Ensimmäisellä käyntikerralla on seurakunnan henkilö mukana.

Jos toimintaan haluaa mukaan, niin18.4.2018 klo 13:00 Nuorisoseuran talolla on asiasta esittelyä. SPR järjestää tätä ystäväkoulutusta.

22.5.2018 luennoi Jyväskylän yliopiston professori Taina Rantanen aiheesta 'Aktiivisena vanheneminen ja hyvinvointi'.

Tämä on EU:n ikäpoliittinen tavoite, ja siihen liittyen on useita innovaatio- ja tutkimusohjelmia, joilla pyritään edistämään aktiivisena vanhenemista. Termeistä: - aktiivinen= toimiva, oma-aloitteinen.- vanheneminen = ikääntymisen myötä tapahtuvia seuraamuksiltaan negatiivisia muutoksia elimistössä (alkaa jo 12-vuotiaana). Aktiivinen elämä ja aktiivinen elämänote, yleensä aktiivisuus ovat ihmisen itsensä käsitys ko. asioista.

Vanhuuden toimintakyky riippuu aiemman elämän aikana saaduista altistuksista, viimeaikaisista altistuksista ja ympäristön vaikutuksista.

Otettiin esimerkki 'käden puristusvoimasta'. Se vähenee n. 1 % vuodessa. Hyvä puristusvoima keski-iässä kertoo paremmasta toimintakyvystä vanhana. Yksilölliset vasteet mm. voimaharjoittelusta eroavat paljon - miksi? siihen vaikuttavat mm. geenit, ikä, psyykkiset tekijät.

Toimintakyvyn edistäminen tarkoittaa ihmisen kykyä selviytyä jokapäiväisen elämän toiminnoista.

Toimintakyvyn vajauksiin seraavilla negatiivinen vaikutus:

- sosiaalinen eristäytyneisyys

- liikkumattomuus

- virheravitsemus

-masennus

- sensorinen deprivaatio, esim. säännöllinen vähäinen kävely ylläpiti kävelyn tasoa

Liikunta on ihmisen perustarve. Ihmisen elinpiiri vaikuttaa mm- elämänlaatuun -> ympäristö, asunto, ulospääsyn helppous,sosiaalinen ympäristö, -> psyykkinen ympäristö, -> fyysinen ympäristö.

Esimerkiksi professori otti eläimen, joka on ollut pitkään omassa häkissään. Kun sille avattiin häkin ovi, eläin ei uskaltanut poistua häkistään. Samoin saattaa käydä ihmiselle, joka ei ole poistunut asunnostaa pitkiin aikoihin ja kun hänelle tullaan esittämään mahdollisuutta lähteä ulkoilemaan - hän ei uskalla poistua kotoaan.

Elinpiirin laajentaminen vaikuttaa myös henkisesti, jolloin elämän laadun fyysinen ulottuvuus paranee!

Elämän tavoittaeet: asioita, joita henkilö pyrkii saavuttamaan tai joita hän pyrkii välttämään. Tavoitteista kärjessä on oman terveyden ylläpito (32 %), pohjalla tavoitteissa on oma kuolema (2 %).

Esitelmän pitäjän itse vetämänsä tutkimuksen nimi on "Agnes tutkimus".

Lopuksi: Mitä hyvinvointi tarkoittaa. Siitä on monta määritelmää ja käsitystä. Yleensä jotain myönteistä kuten terveys, vauraus, koettu vointi, sosiaaliset suhteet ja onnellisuus.

28.8.2018 Ilmavoimien komentaja kenraali evp Rauno Meriö esitelmöi

Hän on syntynyt 22.10.1933 Käkisalmessa. Valmistui kadettikoulusta 1955 ja toimi päällikkönä Hävittäjälentolaivue 31:ssä. Toimi lennonopettajana 1959-1960 ilmasotakoulussa Kauhavalla. Toimi Ilmasotakoulun johtajana 1972-1973 sekä Lapin lennoston komentajana 1973-1975. Nimitettiin 1975 kenraalimajuriksi ja kenraaliluutnantiksi 1980. Tikkakoskella hän toimi ilmavoimien komentajana 12 vuotta. Siirtyi eläkkeelle ryhtyen Keskisuomalaisen toimittajaksi. 

Sortavalaa ei koskaan vallattu, mutta siitä huolimatta siellä hautausmaalla on upea venäläisten muistopatsas. Erikoisuutena Sortavalan koulusta - siellä opetettiin englannin kieltä. Siellä on n. 5000 asukasta ja sieltä löytyy runolaulaja Shemeikan patsas. Sortavalasta lähtee laivat mm. Valamoon. Valamon saarista, skiitoista (alaluostareita), esittelyä, mm. Jerusalemin skiitta. Myös Konevitsa kunnostettu.

Käkisalmeakaan ei koskaan vallattu - venäläiset polttivat kaupungin.

Viipuri; ei enää toria - siirretty Talikkalaan. Monreposta kuvia - ränsistynyttä ja mm. kauniita huvimajoja purettu.